Toimimattomasta infrasta lankeaa iso lasku

Raiteita pitkin lentokentältä joukko- ja kevyen liikenteen sillan yli kaupungin keskustaan kaupunkipyörien lainauspisteelle. Onko kyseessä Helsinki, Tukholma vai Kööpenhamina? Ei vaan Portland Oregonissa Yhdysvalloissa. Amerikkalaiskaupunki ja toimiva joukkoliikenne ei ole ensimmäiseksi mieleen juolahtava yhdistelmä. Ei siis liene ihan sattumaa, että kaupunki oli valikoitunut RIL:n sisarjärjestön ASCE:n (American Society of Civil Engineers) vuosiseminaarin pitopaikaksi.

Seminaarin teemoissa korostui toimivan infrastruktuurin merkitys alueiden ympäristötehokkuuden sekä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Portlandissa kiinteistö- ja polttoaineveroja sekä maankäyttömaksuja on 70-luvulta lähtien kanavoitu suoraan ja pitkäjänteisesti infrastruktuuriin. Siksi kaupunkilaiset voivat nyt nauttia eurooppalaisestakin näkökulmasta katsoen loistavasti toimivasta ja käyttäjälleen edullisesta liikenneverkosta. Kauan sitten tehdyistä päätöksistä hyödytään nyt. Samalla portlandilaiset ymmärtävät, että nyt pitää vastaavasti uskaltaa päättää investoinneista, joista hyödytään vasta pitkällä tulevaisuudessa.

Arjessa maksetaan piiloveroa infrastruktuurin puutteista

Yleisesti amerikkalaisten rakennusinsinöörien suurin huolenaihe oli meillekin tuttua tutumpi: Rakennettu ympäristö rapautuu kovaa vauhtia. Tämän viestin kertominen poliittisille päättäjille siten, että he sen ymmärtävät, ei ole helppoa enempää kunta-, osavaltio- kuin liittovaltiotasollakaan. ASCE kehottikin jäsenistöään käymään aktiivista vuoropuhelua päätöksentekijöiden kanssa ja tuomaan oman ammattilaisten näkemyksen faktoineen mukaan keskusteluun.

Korjausvelan haastetta lähestyttiin myös käänteisesti: Mitä maksaakaan yhteiskunnalle, kun välttämättömät investoinnit ja kunnossapidot laiminlyödään? Erään laskelman mukaan jokainen amerikkalainen perhe maksaa eräänlaista "piiloveroa" 3 400 taalaa vuodessa, kun ruuhkissa menetetään aikaa, sähköverkot kaatuvat tai tulvasuojaus pettää. Kysyttiinkin, olisiko mielekkäämpää käyttää sama summa asioiden laittamiseksi kuntoon.

ROTI-työ tarjoaa tietoa päätöksentekijöille

RIL:n pyörittämän ROTI:n eli Rakennetun omaisuuden tila -selvityksen perusajatus on saanut inspiraationsa amerikkalaisilta kollegoilta: Ammattilaiset arvioivat rakennetun ympäristön osa-alueiden tilaa ja antavat suosituksia tilanteen parantamiseksi. Mutta ROTI:n avulla voimme myös kertoa, mitä rakennetulle ympäristölle tapahtuu, jos sen pitkäjänteinen kehittäminen laiminlyödään. ROTI-työ on taas käynnistynyt ja seuraava ROTI-raportti julkaistaan maaliskuussa 2017. ROTI on oivallinen työkalu, jolla meidän suomalaisten rakennusinsinöörien tietoa ja osaamista voidaan siirtää päätöksentekijöiden käyttöön kuntien ja valtakunnan tasolla.

Insinööri on kestävän kehityksen todellinen tekijä!

ROTIn avulla voimme kertoa välillisesti myös rakennusinsinöörien työn merkityksestä yhteiskunnalle. Tämä on erityisen tärkeää, sillä niin Yhdysvalloissa kuin Suomessa millenium-sukupolvi on tulossa työmarkkinoille. Ja milleniaalien uravalinnoissa juuri työn merkityksellä on palkkaakin suurempi painoarvo.

Meidän varttuneempien ammattilaisten tehtävänä on kertoa uravalintojaan pohtiville nuorille, että me insinöörit olemme puhtaan veden, toimivan joukkoliikenteen, ympäristötehokkaiden rakennusten ja yleisesti kestävän kehityksen todellisia tekijöitä. Meidän työllämme on merkitystä.

Tällaisia ajatuksia länsirannikon reissulla heräsi. Ja olihan ASCE-kokouksen tuliaisena myös kolmeksi vuodeksi uusittu RIL:n ja ASCE:n yhteistyösopimus.

Tuomas Särkilahti
puheenjohtaja, RIL