Toimiva älykäs rakennus edellyttää käyttäjän tarpeiden syvällistä ymmärtämistä

ma 14. syyskuuta 2015 10.36.00

Sähkö-, tieto- ja materiaalitekniikan nopea kehitys on nostanut rakennusten toimivuuden uudelle tasolle. Älykäs rakennus vastaa sekä käyttäjän kasvaviin tarpeisiin mukavuudesta, terveellisyydestä, turvallisuudesta, tilatehokkuudesta, taloudellisuudesta ja energiatehokkuudesta että yhteiskunnan vaatimuksiin kestävästä kehityksestä.

RILin uusi ohje RIL 267-2015 Käyttäjälähtöinen älyrakennus - suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja ylläpito on alan ensimmäinen aihetta laajasti käsittelevä teos. Julkaisu antaa alan toimijoille ohjeita ja suuntaviivoja käyttäjälähtöisen älyrakennuksen periaatteiden käyttöönottoon rakennuttamisen, suunnittelun, rakentamisen, käytön, ylläpidon ja huollon näkökulmasta. Älykäs rakennus syntyy tieto-, lvi- , sähkö- ja rakennetekniikan sekä rakennusautomaation yhteistyönä.

Kirja vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten rakennuksen älykkäät ominaisuudet otetaan tehokkaasti ja hallitusti käyttöön huomioiden samalla syvällisesti käyttäjän tarpeet? Millaisia älyrakennuksen käytännön sovelluksia ja toteutustapoja on olemassa? Entä mitkä tekijät vaikuttavat älyrakennuksen kehittymiseen?

Älyrakennus (smart building, intelligent building) on ”tuotteena” vasta kehityksen alkuvaiheessa. Kehitysmahdollisuudet on sidottu monella tapaa ympäristön tarjoamiin ”älykkäisiin” palveluihin, kuten ”smart city:n”, ”smart environment:n” sekä yhteiskunnan ”digitalisoitumiseen” ja avoimien pilvipalveluiden laajaan hyödyntämiseen tiedon varastoinnissa, siirrossa ja käsittelyssä. Näiden uusien teknologioiden ja rakennuksen järjestelmien jatkuva kehittyminen luo suuria mahdollisuuksia, joiden soveltamisessa alalla on vielä paljon opittavaa.

Asiantuntijat kuvaavat teoksessaälyrakennuksen yleisiä periaatteita sekä yleisiä suunnittelu-, toteutus- ja käyttötapoja. Kirjassa on panostettu vahvasti myös käyttäjälähtöisyyden ja käyttäjäystävällisyyden kuvaamiseen ja hallintaan.

Ohjeen ovat kirjoittaneet Eino Rantala (päätoimittaja) ja Gunnar Åström (RIL) sekä ryhmä alan asiantuntijoita. Laadintaan ovat osallistuneet myös hankkeen yhteistyökumppanit.

Ohjeen ovat rahoittaneet ABB Group, Abloy Oy, Ekonor Oy (Ouman Oy), Ensto Finland Oy, iLOQ Oy, Inspecta Oy, Lakea Oy, MX-electric Oy, Oras Oy, Schneider Electric Finland Oy, Teollisen korjausrakentamisen ryhmä (Cefo Oy, Puustelli Oy, Wareco Oy, Consti Oy, Sweco Oy, Talokeskus Oy, Valvontakonsultit Oy), Inwido Oy, Uponor Suomi Oy, Valopää Oy ja Vercon Oy.

RIL 267-2015 Käyttäjälähtöinen älyrakennus - suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja ylläpito

Palaa edelliselle sivulle